Kvanttivaras

E-kirja hyllystäni löytyy, fantastisen hyvä kirja Kvanttivaras.

Luen vain harvoin Scfi-kirjoja ja muistan parhaiten P.C Jersildin Sielun silmin, joka lienee yksi parhaimmista lukukokemuksistani, suomalaisista Leena Krohnin nerokkaat kirjat, kauniine kirkkaine lauseineen, ovat suurta kirjallisuutta. Myös Huxleyn Uljas uusi maailma ja Orwellin Vuonna 1984 ovat klassikoina tuttuja puhumattakaan viihteellisestä Isaac Asimovista. Monta hienoa lukuhetkeä Scifin parissa.

Nimikkeinä Scfi ja fantasia ovat kuitenkin kynnys minulle, enkä juuri lue niitä. Filmeiltä siedän paremmin kaikenlaista ja pidän useimmista SCFI ja fantasiafilmeistä ilman varauksia oli kohderyhmä sitten mikä hyvänsä. Katson yleensä kaikki mitä tulee suurella nautinnolla. Kirjallisuus on enemmän varauksellinen juttu, koska myös kieli tarinan ohella näyttelee pääosaa.


Kvanttivaras:
Hannu Rajaniemi

Kvanttivaras kiinnosti aluksi lähinnä siitä syystä, että se on fyysikon kirjoittama, vaikka se sai samasta syystä epäilemään enakkoluuloisesti sen kielellisiä avuja. Typerää tietysti minun puolelta, Dostojevski oli insinööri ja fyysikko jos kuka tarvitsee rikasta mielikuvitusta saattaakseen paradoksit kuvallisesti käsitettävään muotoon.  Toinen huonompi syy oli, että olin hankkinut sähköisen lukulaitteen ja tarvitsin sille käyttöä.

Ostin siis Kvanttivarkaan verkkokaupasta e-kirjana ja olin aluksi enemmän innostunut upeasta laiteestani, kuin siihen lataamastani kirjasta. Tämä seikka muuttui onneksi hyvin nopeasti ja kertomus imaisi mukaansa kuin kaiken vastustuksen eliminoiva musta-aukko. Tekstin flow on todella Waltarin luokkaa ja sen huikea mielikuvituksellisuus on uuden fysiikan hurjien näkymien visualisoimista samalla tapaa kuin Waltari elävöitti Egyptin historiaa ilman suuria asiavirheitä.

Se, että kirja on big hitti maailmalla, lisää sen auktoriteettia, mutta kaikki tuollainen jäykkä asenteellisuus puolesta ja vastaan unohtuu lukiessa samantien. Sen kertomus on ikään kuin ulkopuolinen äly joka on luikerrellut kirjasta aivoihini ja järjestelee aivosoluni kertomuksen mukana sitä ymärtäväksi mediaksi. Olen kvanttimaailmassa, jossa kaikki mahdollinen on mahdollista ja jossa pieninkin huomioni muuttaa hulluimmatkin päähän juolahtaneet mahdollisuudet todellisuudeksi. Aika on kirjassa venyvä käsite, jos sitä onkaan muuna kuin tilana jossa voi kirmailla kaikissa suunnissa, seikka jonka kokee lukiessaan koska ajankäsite unohtuu kokonaan. Mittayksikkönä aika on kuitenkin hyvin tärkeä ja tikittää Marsin asukkaiden jäljellä olevaa elinaikaa jota voi ostaa, ansaita, varastaa tai kerjätä lisää ennen kuin passitetaan hiljaisten maailmaan odottelemaan seuraavaa tulemistaan järjestelmää ylläpitävien yksinkertaisten tehtävien parissa. Kohtalo joka kaikkien ihmissukuisten jakama.

Kirjan alussa päähenkilö kvanttivaras Jean le Flambeur on dilemmavankilassa ja pelaa omia kopioitaan vastaan panoksena henkensä ja häviää jatkuvasti, mutta kuolema vaikka se on epämiellyttävää ei ole lopullinen ja peli jatkuu ikuisesti – siis melkein. Onneksi hänen varkaan taitojaan tarvitaan itseään korkeampien olevaisten valtapeleissä ja Mieli- niminen olento saa kaapattua hänet vankilasta inhimillisen ja superälykkään avaruusaluksensa Perhosen kyytiin.

Kvanttivaras on mielikuvituksellinen tarina jolla ei ole muita kuin kielellisiä rajoja. Henkilöiden ja maailmoiden ihmeellisiin muutoksiin ja muotoihin pystyvä aineellisuus on korkeampaa fysiikkaa joka ilmentyy ihmismäisen inhimillisyyden rajoissa turhamaisuutena, ahneutena, kiintymyksenä, muistoina, rakastumisina, kostoina, ystävyytenä, säälinä tai ylipäätänsä kaikkena sinä johon ihmismieli ja sen tunnemaailma kykenee. Silti ympäristö on hyvin tekninen ja fyysisesti monitasoinen, materiaalien yliluonnollisilta tuntuvat ominaisuudet ovat loogisia ja itsestäänselviä kuin taulu-tv tai Lumia kännykkä nykyihmiselle, uuden tekniikan vakavasti otettavien tieteislehtien kohu-uutisten tulevaisuuden näkymien toteutumisia mielikuvituksen turvin. Tekniikkaa joka on luonnollinen osa olentojen todellisuutta, henki ja materia ovat yksi ja sama asia.

Vertasin kirjaa Waltarin Sinuheen ja sen fakta tarkkuuteen, vaikka en ole kirjan faktoista varma. Kuvittelen, että Kvanttivarkaassa Sinuhen menneisyys on vaihdettu tulevaisuuteen ja siinä kerrotut keksinnöt ovat mahdollisia kaukaisessa tulevaisuudessa. Kirjan tajunnanvirta on aivan omaa Waltar/Rajaniemi luokkaansa suomalaisessa proosassa.

YES, KVANTTIVARAS TOSI HYVÄ KIRJA ja jatkoosan Fraktaaliruhtinaan hankin heti kun se mahdollista. Englanninkielisen Fractal Prince:en jo luinkin ja voin vakuuttaa, etä ote on säilynyt.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s